Hyppää sisältöön

Ruskamatka Rukalle 14-19.9.2026

Ruskamatka Rukalle 14.-19.9.2026

Tämän syksyn ruskanetsintämatka alkoi maanantaina 14.9.2026 Kokkolan urheilutalolta. Sieltä sitä ruskaa ei vielä löytynyt, joten suuntasimme  bussilla kohti Rukaa. Mukana oli viitisenkymmentä aamuvirkkua lähtijää ja matkailutoimikunnasta Maija, Kauko, Susanne ja Sinikka pitämässä huolta meistä muista.

Vaan eipä menty ihan suoraan määränpäähän. Puolenpäivän jälkeen tutustuimme tosi mielenkiintoiseen, taiteilija Reijo Kelan v 1994 nykyiselle paikalle sijoittamaan taideteokseen Hiljaiseen kansaan Suomusalmella. Kansa siellä oli tosi hiljaista, emme päässeet oikein keskusteluyhteyteen tutustuessamme heidän monipuoliseen pukeutumistyyleihinsä. Ravintolan emäntä Ritva oli sitäkin puheliaampi. Niittytupa-ravintolassa nauttimamme erittäin maistuvan lounaan jälkeen hän kertoi mieleenpainuvalla ja huumorilla höystetyllä tavalla paikan synnystä ja nykytilasta. Lopuksi hän lauloi meille upeasti kauniin laulun.

Seuraava pyssäys oli Hossan kansallispuiston luontokeskuksessa, jossa  aikataulusyistä teimme vain  lyhyen lenkin luontokeskuksen lähiympäristössä. Nimittäin oli jo kiire Julma-Ölkylle, jossa meitä odotti risteily kanjonijärvellä. Olipa todella hienot maisemat! Oppaamme ja venekuskimme mukaan korkeimmalla kohdalla pystysuoraa kallioseinämää 50 m ja lähes saman verran vettä allamme. Noin puolen tunnin risteilyn aikana pysähdyimme myös ihailemaan noin 4 000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia.

Kun lopulta suuntasimme majapaikkaamme Rukalla saatoimme todeta matkailutoimikunnan onnistuneen  valitsemaan meille todella mielenkiintoisia tutustumiskohteita menomatkallamme.  

Tiistain aamiaisen jälkeen ensimmäisen päivän urakkana oli Valtavaaran huiputus. Meillä oli kaksi vaihtoehtoa, joko lyhyempi noin 6 km pituinen Saarualta lähtevä rengasreitti tai noin 8 km pituinen Konttaisesta lähtevä reitti. Pieni porukka uskaliaita valitsi heti ensimmäisenä päivänä pitemmän reitin, mutta suurin osa tyytyi lyhyempään. Oli siinäkin kyllä tekemistä paikoitellen, olihan reitti luokiteltu vaativaksi. Onneksi sää oli mitä parhain eikä tarvinnut pelätä liukastumista kivikkoisilla osuuksilla. Itse asiassa valloitimme tunturin eikä vaaraa, olihan huippu puurajan yläpuolella 492 metriä merenpinnasta. – Ennen päivällistä oli ex tempore ohjelmanlisäys, Jaana ja Matti U järjestivät innokkaimmille tanssinopetusta, lajina bugg. Toistamiseen vielä torstai-iltana, tällöin lajina foksi.

Keskiviikon ohjelmassa oli Pieni Karhunkierros Oulangan kansallispuistossa. Tälläkin kertaa osallistujille annettiin useampia vaihtoehtoja patikoinnille. Reilut 20 valitsi pisimmän vaihtoehdon. Kukahan  on keksinyt nimetä pieneksi kierrokseksi, arvelen, että useimmat meistä pitivät kierrosta, noin reilut 12 km, ihan riittävän pitkänä. (Onneksi ei tarvinnut kenenkään valita koko Karhunkierrosta n 80 km, siinähän loppuviikko olisi kulunut rattoisasti.) Viimeistään loppumatkasta olleet Kallioportin portaat, joita oli lähemmäs 300 ja vielä ylöspäin, pistivät puuskuttamaan oikein kunnolla. Reitin varrella ylitettiin 3 riippusiltaa, ihailtiin Myllykoskea mennen tullen, Aallokkokoskea ja Jyrävänkoskea. Viimemainitussa Maijan mukaan suoraa pudotusta 9 m. Eipä ole tällaisia koskia meilläpäin.

Torstaina lähdettiin liikkeelle jo klo 8 päämääränä Riisitunturi samannimisessä kansallispuistossa Posiolla. Aikaisempiin reitteihin verrattuna Riisin rääpäsy oli jo melkein lasten leikkiä,  matkaa kertyi noin 4,5 km eikä korkeuseroakaan ollut niin paljon. Pientä tihkusadetta kohtasimme, vaan eipä tuo pahemmin haitannut. Riisitunturilta matka jatkui Posion keskustaan Kultturikeskus Pentikiin. Taisipa joillakin tarttua joitain ostoksia mukaan kotiin vietäväksi.

Perjantaina, eli viimeisenä retkipäivänä, bussimme suuntasi kohti Kiutaköngästä Oulangan kansallispuistossa. Luontokeskuksesta lähdimme ihailemaan pitkää, kohisevaa koskea. Olipa taas elämys meille tasaisten polkujen tallaajille. Luontokeskuksessa saimme noin parin kilometrin kierroksen jälkeen nähdä videoesityksen Neljä vuodenaikaa. Kauniita maisemia ja eläinkuntaa kaikkina vuodenaikoina. – Palattuamme majapaikkaamme halukkailla oli mahdollisuus siirtyä gondolilla hotellin naapurista toiselle puolen Rukatunturia Saaruan taukotuvalle. Siellä grillasimme joukolla makkaraa, johan siihen aikaan jo vähän hiukoi. Sitten gondolilla takaisin Rukakylän puolelle. Iltapäivän päätteeksi tapasimme vielä paikallisen Eläkeliiton Kuusamon yhdistyksen jäseniä ravintola Zonessa karaoketapahtuman yhteydessä. Tutustumista olisi ehkä helpottanut, jos musiikki ei olisi soinut täydellä volyymilla.

Lauantaiaamuna koittikin sitten kotiinlähdön aika. Ensimmäinen lyhyt pysähdys oli Kuolion raja-aseman ja desanttien uhrien muistomerkin luona Kovajärven rannalla. Käynti antoi meille muistutuksen siitä, mitä kauhuja rajaseudun asukkaat ovat joutuneet kokemaan toisen maailmansodan aikana. Taivalkoskella kävimme tutustumassa Jalavan kyläkauppaan, Suomen vanhimpaan yhä toimivaan kyläkauppaan. Oli kyllä mielenkiitoinen paikka, saimme aavistuksen siitä, minkälaista kaupankäynti on ollut 1880-luvulta lähtien. Poikettuamme pikaisesti Taivalvaaran hiihtokeskukseen matka jatkui länttä kohti. Lounaskahvila Biilissä Oulussa saimme maukkaan lounaan lisäksi mahdollisuuden tutustua automuseoon. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että muotonsa museo on saanut Ford A-mallin pinnapyörästä. Ja olihan siellä autojakin, vanhimmat aina 1910-luvulta.

Jäljellä oli enää loppurutistus istumista ennen kuin olimme taas Kokkolassa lauantai-iltana. Suuret kiitokset matkailutoimikunnalle erittäin hienosti suunnitellusta matkasta. Erityiskiitos Maijalle, Rukajärvellä syntyneenä hän tunsi matkakohteemme, jos voi sanoa, kuin omat taskunsa. Hän osasi jakaa meille mielenkiintoista ja välillä tunteisiinkin menevää tietoa Kuusamosta ja Rukasta. Kiitokset Matti H:lle hyvin vedetyistä alku- ja loppuverryttelyistä, pysyivät lihakset niin notkeina kuin ne nyt entisillä nuorilla voivat yleensä pysyä. Ja kiitokset myös bussikuski Sepolle, joka palveluhenkisesti ja turvallisesti luotsasi meitä matkan aikana.

Ensi syksyn ruskamatkaa odotellen! Nimimerkki Mukana ollut.
Kuvia ruskamatkasta kuvagalleriassa

Jaa tämä artikkeli